Yeroo Ammaa Jijjiiramnni hundee ABO keessatti maalif barbaachise? Kutaa TokkoffaaThursday, 08.21.2008, 05:52pm (GMT)
Yeroo Ammaa Jijjiiramnni hundee ABO keessatti maalif barbaachise? Kutaa Tokkoffaa: ABO keessatti jijjiirama hundee fiduun yookaan ABO haaromsuun kan barbaachiseef QBO saffisaan galii isaa rukuchiisudhaaf jecha waan nurraa hir'atte guutannee, kan jallatte diriirsinee qabsoo karaa sirrii qabsiisuuf qofa akka ta’e ifaatti beekkamuu qaba. Jijjiirama fedhii fi gaafii miseensotaa ABO fi abbaa qabsoo kanaa Ummata Oromootiin dhaaba kana keessatti ta’e kana xinneesanii jijjiirama namoota murtaa’on ( Oromoota nannoo takka keessatti dhalatiin) dhufe fakkeesaii dhiheesuun kan boru seenaa keessatti nama qaanfachiisu akka ta’e wal yaadachiisun fardii ta’a.
Osoo ololli kun dhugaa ta'eeyyuu namnni murataan tokko, murnni tokko yookaan namoonni naannwa tokootti dhalatan wareegama barbaachisu kafalanii Oromiyaa bilisoomsuuf yoo soso'an yakka ta'uu hin danada'u. Murnni har’a qaama jijjiirama hundee ABO keessatti fide gandummaan yakkuu barbaadu kun qaama ufii isaa bara dheeraa dhaaba keessatti caasaa gandummaa gubbaa haga jalaatti, beekaa haga wallaalaatti ijaaree gadaa hooganaa ABO dhufaa dabrraa keessatti aangoo irra uf tursiisuf hojjachaa tureedha.
Murnni kun qabsoon Oromoo qancarte dhiifte, Ummanni Oromoo balaa beelaa, dhibdee fi diinaan dararame dhiise, Oromoon humnna qawween biyya abbaa isaa irraa buqqaafame dhiise, laffti Oromoo alagaan ciciramee gurgurame dhiise, dubartiin Oromoo humnnaan humnna waraana/polisa diinatiin gudeedamte dhiifte, mangudoon Oromoo diinaan salphate dhiise, daa'imman Oromoo jiraa isaanii bineensa nyaachifame dhiise, Oromoon bahaa-dhihaa, kaabaa-kibbaa sab bicuun lafa irraa duguugame dhiise, dhalttuun Oromoo garaa haadhatti saanjaan ajjeefame dhiise haga isaan aangoo ABO irra turanii maqaa ABOn daldaluu danda’anitti dhimma itti hin qabin. Qabsoon rakkoo fi gufuu malee milkooftu jiraachuu baattullee tan ummata hedduu osoo if duubaa qabduu rakkoo keeysaatiin sakaalamtee bara dheeraaf qancartee Ummata isii salphina keessaa baasuu dadhabde qabsoo bilisummaa Oromoo qofa jechuun nidandayama.
Rakkoon tun hooggana siyaasaa cimaa Oromoo lolee lolchiisu fi oromoo uf jalatti gurmeesee diina irratti duulee duulchisu dhabuu fi adeemsa ifaa ta’e kan arrab-lamee uf keessaa hin qabnne ( clear vision) qabaachuu dhabuu akka ta’ee saba Oromoo jalaa kan dhokatu miti. Waan hundaa ol garuu wanni qabsoo bilisummaa Oromoo bara dheeraaf sakaalee uf dura tarkaamfachiisuu dhoowwee qancarse rakkoo keessaa sirnnaan haasa’a ilaa fi ilaa meen furachuu dadhabuun namoota dhaaba keessatti gaafii sirnnaa kaasan maqaa farra qabsoo jedhu itti moggaasanii yoo halli mijaa’ef ajjeesuu, yookaan hidhuu, bakka kun hundi hin aanjofnnetti qabsoo irraa moggaatti dhiibuu akka ta’e hubatamaadha.
Halli kun ABO keessatti bara baraan wal facaasuun dhaaba biraa dhalchuu fide. Erga dhiibbaa adda addaatiin dhaabonni haaraan dhalatan boodee dhaabota siyaasaa Oromoo jidduu waliigaltee fi tokkummaan siyaasaa dhabamuun Ummata Oromoo afaanfaajessee ka jala deemu fi dhiisu wallaalchisee, tokkummaa Ummata Oromoo laafisee diina waloo irratti qabsaa’ee biyya isaa dhuunfachuu akka dhoowwe dhala Oromoo hundumatu beeka. Kanaaf ragaan, kan ta’u seenaa ABO kan bara 30 olii kan dabree fi haala amma jiruuudha. Ummanni Oromoo wanni bilisoomuu dhabeef qabsoo keeysaa geegesee rakkoo tana furuu dhabeeti malee loluu dhabee ykn diinni irra cimee akka hintahin shakkiin hinjirtu. Hoogana goota Ummata gootaa fi seena qabeessa ta’e kana gurmeesee diina irratt duulchisutu dhibe. Hooganni yeroo amma aangoo irraa kaafame SHG-ABO kun hoogana bilisummaan biyya baqaa taa’anii hawwuu qofaan dhufuu danda’a jedhanii yaadan yookaan abjootan hoogana yoo akka tasaa wayyaaneen aangoo mootummaa gadi lakkiftee maqaa Ummata Oromootin affeeramanii mootummaa ta’uuf qophaa’an fakkaatu. Ragaan hujii isaanii baroota 17 dabrre bara chaarteeraatin booda arginuu dha. Bilisummaan hawwii qofaan argamtu manaama dhugaa tahuu hindandeenye.
Ummanni Oromoo har’as ta’e boru yoo rakkoo tana irra aanee firaa fi tumsa qabsoo heddummeesuun gamtaan diina kallattii irratti duule injifannoo galmeesse malee wareega fedhe baasu illee hoogana amma jiru ( SGH-ABO ) jalatti bilisummaa isaa goonfachuu akka hin dandeenye ifaatti mul’atee jira. Kanaaf qabsaayonni haala kana hubatan wareegama barbaachisu kafaluun jijjiirama bara dheeraa mooraa qabsoo bilisummaa Oromoo keessatti hawwamaa ture dhugeesuuf socho’an. Ummanni Oromoo gabrummaa, hiyyummaa fi qabsoo hadhooftuu bara dheeraaf geggeesaa tureen akka malee hubamee/ miidhamee hoogana ABO kan bara 30 ol keesatti dachii Oromiyaa faana/taakkuu takka bilisoomsuu dadhabe kana jala deemuu hifatee/nuffee jira. Amma booda qabsoon tun yoo karaa sirrii qabattee hoogana warraaqaa jalatti uf dura deemuu baatte ummanni hamilee dhabuun, abdii kutachuun ykn shakkiidhaan qabsoo irraa qoorrinfachuuf deema. Kanaaf, dirqamni ilmaan Oromoo guddaan rakkoo hoogana cimaa/warraaqaa dhabuu kana yeroon gadi fageenyaan ilaalee kora sabaa Ummata Oromoo mirkaneesuun furmaata itti laachuudhaan akka nam tokkootti harka walqabatee gootummaan diina irratti bobbahuudha.
Kaayoon hoogana yeroo kan jijiirama qabsoo tenya keessatti godhamee kan duraa kora kana milkeesuun hoogana cimaa/warraaqaa utubuu fi Ummata Oromoo gurmeesee, tokkummaa qabasaayotaa fi dhaabbotii Oromoo bilisa ta’anii cimsuun bilisummaa saba Oromoo humnna qawweetiin mirkaneesudha. Hooganni dhaaba siyaasaa kan bakka bu'aa, ijaa fi gurra ummataa tahee qabsoo duursu tokko diina isaa injifatee ummata dharraa dheebuu bilisummaa baasuuf waa hunda dura dimokraasii, fi walabummaa keeysaa fi alaa qabaachuu ol'aantummaa heeraa fi seeraa kabajee kabachiisuu qaba. Kana jechuun,
1. Qaamnni dhaaba hoogganuu tokko amantii, kutaa, fi ilaalcha siyaasaan osoo gargar hin qoodamin sodaa fi loogii tokkoon malee walaba tahanii walmarihachaa wajjiin carraaquutu isaan irraa eegama. Kun aadaa hoogana kanaa miti.
2. Hooganootiin hundi dantaa ufii jala goruu dhiisanii tan sabaa dura aansuudhaan obsa, kabajaa, jaalalaa fi wal'amantiin akka nam tokkootti murannoo fi haqaan wajjiin hojjachuu feesisa. Kun hoogana ABO ( SHG) keessaa dhabamee jira.
3. Hundaa ol abbaan qabsoo ummanni oromo waan maqaa isaatiin hojjatamu hunda beekuuf mirga waan qabuuf hooganni ABO gorsa manguddoo fi hayyuu sabaa fudhachaaa, yad-qalbii ummataa dhageeffachaa fi hirmaannaa isaa gabbisaa hojjachuun qabsoo Oromoo fiixaan baasuuf carraaqun murteesaa ture . Kun SHG-ABO kana biratti fudhatama hin qabu.
4. Hooganni dhaaba tokko qabsoo bilisummaa sirnaan duursee fedhii ummata isaa guutuuf waa hunda dura heeraa fi seeraa dhaabichaa kabajee kabachiisuu qaba. SHG-ABO hoogana heeraa fi seeraa ol uf godhee uf ilaaludha. Kanaaf SHG-ABO amma dirqama irraa kaafame kun murtii koree Seeraa fi Toohannoo kan kora sabaatiin utubame irra ijjatee qabsaayotaa fi Ummata Oromoo gargar qoodee dhimma itti bahuuf Kora gamtaa ABO kutaalee USA fi Canada bara 2008 bakka lamatti teesise.
5. Hooganni kun hoogana humnna waraanaa sadarkkaa Jeneraala haga waraana raayyaa, barattoota, hojjattoota fi qotee bulaan Oromoo diina isaa loluf jiruu fi jireenya isaa dhiisee itti dhufe ufitti fudhatee diina lolchiisuu dideedha.
6. SHG _ABO jiruu jireenya WBO dagatee, dirree lolaa lagatee bara 17 ol biyyoota ollaa keessa naannawuudhaan maqaa qabsoo bilisummaa Oromootiin jiraachaa jiruudha. Badiileen/dahabiin kun kan hooganni kun akka walotti itti gaafatamu yoo ta’u kan dhunfaa dhunfaatti itti gafataman barreefama itti aanu irratti kaa’uu barbaada. Kutaa Lammaffaa itti fufa, hagasii nagahaan
Friday, August 22, 2008
Tuesday, August 19, 2008
Abbaan Qasbsoo Lammii OROMOO bilisummaa hawwu hunda
Yeroo dabre murna "SHANEE" ofiin jedhuu fi hoogganni gadaa Daud Ibsaa ilmaan Oromoo kutaa fi Amantiin walitti buusuuf tattaaffii godhaa jiranii fi eenyummaa namoota adda durummaan shira kana xaxaa jiranii agarre. Ar'as itti fufa isaa fi jala deemtota "SHANNEE" akeeka diiga kana bakkaan gahuuf hojii gadhee hojjachaa jiranii ilaalla.
Dura ololli amma kanneen dhaabni kun qabsoo saba Oromoo fuula dura tarkaanfachiisuu hin dandeenyee, jijjiirama bu'uraa nu feesisaa jedhanii ganna lamaa ol sirna dhaabaatti dhimma bahuun ABO deebisaanii akka mul'atuu fi ummata Oromootti kabajaa godhu tattaafataa turan irratti oofamaa jiru akka fakkeenyaatti ilaalla.
1. Warra ganda tokkoottu of- ijaare.
Yaadni kun qabsoon saba Oromoo sakaallaa keessatti akka haftuu fi badiin murna shanee qabsoo ummata Oromoo diiguuf muratee akka saaxil hin baane tooftaa dhimma itti bahamaa jiruu dha. Dhugaan yoo tahe murni "shanee" namootni inni ar'a hoogganu irra jiroon namoota ganda lama hin caallee dha. Yoo gosti Oromoo hafte Oromoo tahuuf ajaja Abbaa Caalaa fi Daaud fudhachuu barbaachise ykn yoo gosti gosa kaan irra Oromoo taate malee kanneen ar'a jijjiirama mooraa qabsoo Oromoo keessatti labsan namoota ganda tokkoo wanni godhuu danda'u hin jiru. Murna jijjiiramaa kana adda durummaan kanneen gaggeessan yoo ilaalle ilmaan Oromoo golee Oromiyaa hundatu keessa jira. Kan silaa gandummaan yakkamuu qabu, kanneen gandaan biyya alaa fi biyya keessattis caasaa diriirfataa turan Abbaa Caalaa fi Daud tahuutu irra ture. Dubbiin ifaa tahee jiru gandi tokko namoota xinnoo ergamuu qofaaf of kennan ofitti dabalatee ilmaan Oromoo qabsoo irraa dhiibuu dha.
2. Kanneen maqaa jijjiiramaatiin dhaaba /ABO/ dhuunfatuu barbaadan harka diinaatti keessa jira, yookan OPDO dha jedhu.
Yakkii kun akkamitti dhugaa tahuu danda'a?
Genaral Kamaal Galchuu yoo fudhanne osoo dhaabatti humnaa fi meeshaa Waraanaa qabatee hin dabalamin dura baroota dheeraaf Hayyuu Duree waliin qunnamtii qabaachaa akka ture, humna diinaa diiguu irratti qooda inni taphateen Kora 2ffaa irratti jaallan biyya keessa jiran jedhamuun kan akka miseensa GS-ABO tahu, yaada hayyuu Dureen dhiyaate walgahii dhaabaatiin fudhatee irreeffamee dha. SBOn irra deddeebitee, ilmaan Oromoo General Kamaal waliin wal-qunnamtii qabaachaa jiran sababa ABOtti makamuu isaatiin kanneen 20,000 ol tahan hojiii irraa akka ariite, kaan ammoo bakka bu'a akka dhabaman oduun dabarsaa ture soba moo, Genaral Kamaal kan ergamaa OPDO godhu hoogganni amma jiru qabsoo ummata Oromoo hoogganuuf muratnoo hin qabu jechuu isaati, ykn ammoo kan qabsaawummaa namaaf kennu, Daudiin faarsuu, kan OPDO jechisiisus Daudiin wal dhabuu dha?
3. Kanneen jijjiirama gaafatan WBO ijaanuu arganii hin beekan, ykn takkaa shurufkaa rasaasaa fuunfatanii hin beekan jedhu.
Mee "SHANEE" ar'a yeroo barbaaddu OPDO ykn ammoo goota gootee namoota faarsitu kana keessaa nama hangam kan qawween lolaa ture? Gaaffii akkanaaf deebii kennuu dandeettii shaneen? Dhaaba keessa Osoo hin turin fi osoo hin lolin namoota aangoo ykn dirqama ol'aanaa itti kennuutu badii tahe jedhu "shanee" fi ergamtootni isii. Mee dhugaan eessa akka jiru bilchinaan haa qorannuu.
Kanneen ar'a dhaaba kana keessatti buuleysa jedhaman, Abbaa Caalaa fi Daud, akkasumas Araarsoo biqilaa ti. Araarsoo Biqilaa qabsoo kana keessa hanga turetti bu'aan inni qabsoo Oromootiif buuse kan nama wal-gaafachiisu tahus, buuleysummaan isaa waan haalamuu miti. Mee Abbaa Caalaa fi Daawud dhugumaan buuleysaa waan jedhu haa ilaalluu.
Abbaa Caalaa: Abbaa caalaa kanneen jalqaba dirree dhihaatti bahan akka tahe ni hubatama. Bara 1981 dirree Dhihaa akkuma dhaqaniin sagaliin duraa diinaan gaaga'amtee namoota hafan irratti Abbaa Saglii godhame. Osoo waggaa tokko hin turin miseensota akka wal-basaasan gochuudhaan diina dhiisanii akka qawwee walitti nyaachifachuun wal-eeggatan godhee hojii qabsoo hidhannoo guututti sakaalame. Rakkoon kun cimaa dhufee, walgahii yeroo sanatti Waajjira siyaasaa yaamamee furmaatni itti kenname.
1992 irraa kaasee biyyaa baqatee Keeniyaa fi Suudaan keessa ture. Hanga ar'aatti baqattummaan jiraachuu malee waraana hoogganee hin beeku. Mee isaa fi baqataa europe ykn USA jiru gidduu garaagarummaa maaltu jira? Garaa garummaa tokkichi jiru ofii hojjatee ofii fi maatii isaa jiraachisuu qofa.
Daud Ibsaa:
Akkuma barruu kiyya duraa irratti tuqe Daud Ibsaa ganna 30 maqaa qabsootiin dabarse keessatti waraanaan wal-quba hin qabu. 1981 dirree dhihaa irratti diinaan booji'amee ganna 6 mana hidhaa keessatti dabarse. 1988 yeroo achii bahutti Abbaa Saglii irraa ka'ee takkaa osoo humna hin lochiisin ajaja Damee Waraanaa muudame. Yoo mana hidhaa keessatti bosonni jiraatee lolaa ture malee muuxannoon lolaa inni qabu hin jiru. Abbaa Saglii irraa takkumaan General tahe.
Hangattii xinnoo dirree dhihaatti mataa damee tahee hojjachaa turetti humna ajaja, mirga irraa mulqee dirree leenjisaa irraa ka'ee abbootii saglii, muraasaa, buttaa.....kkf bira dabruun gabaasaa nama tokko tokkoo guuraa waan tureef humna keessatti wal'amantiin akka hin jirre, ajajootni humna akka sirnaan hin taligne nama danqaa guddaa uumee dha. Kana jechuun umriin inni maqaa qabsootiin dabarse gatii hin qabuu miti. Garuu, hiree ummata Oromoo jireenya keenyaa ol goone ilaalla yoo tahe bu'aan inni akka hoogganaatti qabsoo kanaaf buuse hin ture, fuula duras hin jiraatu. Kan ganna 30 keessatti bu'aa tokko hin argamsiisin haala ammaa kana keessa bilchina qabsoo saba miliyoona afurtamaa nama akkaanaa irratti dhiisuun dogoggora guddaa taha.
4. Ololli hamaan amma deemaa jiru kan biroo tattaafii ilmaan Oromoo bahaa fi kibba bahaa jiraatan walitti buusuuf godhamaa jiruu dha. Ololli gidduu kana ergamaa "SHANEE" naannoo bahaatti dhalataniin oofamaa jiru, kan jedhu, osoo dhaaba keessatti jijjiirama fiduuf tattaafannuu warri ARSII akka nama bahaa Bultum Biyyoo Hayyuu Duree hingooneef fincila kaasanii kan jedhuu dha. Kun akka dhagahutti kanneen bal'isaanii shira "shanee" hin ilaalle hedduu akka dallansiisee dha. Dhugaan jiru garuu kanneen bakka bu'aa ilmaan Oromoo bahaa of-taasisuu barbaadan kun "shanee"f ergamuu malee murni Abbaa Caalaa fi Daaud kabajaa namaatuu kan hin qabnee fi akka meeshaatti akka isaani ilaalu kanneen of-tuulummaa murna booddessaa "shanee" beekan hundi ni hubatu.
Murni shanee Abbaa caalaa fi Daaudiin hoogganamu murna booddessaa fi farra warraaqsaa akka tahe, akkasumas kanneen isaan ar'a ummata Oromoo ittiin dhamaasuu ergatan kanneen waan itti amanan hin qabne akka armaa gadiitti haa ilaalluu.
1992 keessa Abbaan Caalaa Qabsaawota sagaagalummaan yakkee mana hidhaatti osoo darbuu ofii sagaagalaa ture. Guutummatti hojiin murni kun hojii siyaasaa fi waraanaa lagatee bara ummatni Oromoo bakka hundaa gargaarsaan hiriira dhaabbatu waraanii Dirree dhihaa Kophee malee lafa deemaa ture. Kanneen dhugumaan dhugaa barbaaddan akka tasaa hiree barruu kana dubbisuu argattan WBO dirree dhihaa ture irraa dhugaa kana baruu dabdeessu.
Kanaaf ragaan guddaan, 1992 ji'a caamsaa keessa Abbaan Caalaa Michuu/girl friend/ Dirree xayyaaraa irraa simachuuf Waraana buttaa guutuu walakkaan kophee hin qabnee hiriirsee akka dhaqee kanneen dhugaa kana beekaniif haaraya hin tahu. ABO hoogganuuf Abbaa Caalaa fi Daaud Ibsaa malee akka namni hin jirreetti kan ar'a nutti himuu barbaadan, WBOn godina dhihaa hanga funyaanitti meeshaa waraanaa qabuu fi leenjisa gahaa fudhate shira jara kana lameeniin diigame. Of-tuulummaan isaan qabsaawota ittiin dhihaataa turan hedduu fokkataa akka ture jecha Abbaan Caalaa waraana rakkoo nyaataa fi uffataa isatti himatuu walgahe tokkoon jedhe arguun barbaachisaa dha. Humna rakkoo isaa hoogganatti himaachuuf dhufe kanaaf deebiin Abbaan Caalaa kenne " Feetan ganda keessanitti galaa, ar'aan booda jaldeessi Oromiyaatuu lolee nu bilisoomsuu danda'aa" jedheen.
Kanneen seenaa xuraawaa akkanaa qaban maaliif qabsaawota dhugaa xureessuu fi haguuguuf akka tattaafatan hubachuun nama hin dhibu. Sababni shira kana hundaa, Guyyaan dhaabni kun murna booddeessaa akkanaa kana jalaa bilisoome qabsoon Oromoo waan fuula dura furgaatuuf eenyummaan isaa ittiin of dhaadan kun ifa baha jedhanii waan sodaataniifi.
Ergamtootni isaaniif Kannneen gandummaan dhamaase, qabsoo bilisummaa Oromootti hin amanne, maqaan guddaa sammuun ijoollee daa'ima hin geennee dha. Isaan keessa tokko qofa fakkeenya fudheen dabra.
Bayaan Asoobaa
Bayaan Asoobaa kanneen jalqaba bara qabsoon hidhannoo jalqabamte bosona seenee humna hoogganu facaasee Dariitti harka kennatee dha. Qabsaawota hedduu qabsiisuu fi dhiiga isaanoii Dargiin akka dhangala'u godhee "Cadre" Dargii badhaafame. Qooda ol'aanaa diinaaf gumaache kanaan ammas "scholarship" hiree biyya alaatti barachuu badhaafame. German yeroo jirutti humnoota Amaaraa kan akka EPRP keessatti qooda fudhachaa ture. Osoo haala kanaan jiruu murna gandaa "murna harar odaa bultum" jedhamu ijaare.
Achi irraa USAtti galee deebi'ee dhiigni goototaa Dargiin akka dhangalaasu godhe dagatamee qondaala dhaaba gurguratee tahee as bahe.Kanneen akkanaa ajaja namaa guutuu malee saba isaanitiif hin dhimmine qabsaawaa tahanii ar'a murna shanee akkuma isaanii osoo diinatti harka hin kennatin qabsoo ajjeesse du'a irraa oolchuuf oliif gadi fiigu. Qabsoon sabni Oromoo bilisummaaf gaggeessu hanga farreen akkanaa ijjanaa fi waan itti amanan hin qabne maqaa sabaatiin nagadanitti bakka gahuu hin dandeessu. Kanaaf jabaannee hojjachuu qabna.
Boqonnaa 3ffaan itti fufa.
Gadaan Gadaa Jijjiiramaa fi Gadaa injifatnoo ti!
Bulee Garambaa ti
Dura ololli amma kanneen dhaabni kun qabsoo saba Oromoo fuula dura tarkaanfachiisuu hin dandeenyee, jijjiirama bu'uraa nu feesisaa jedhanii ganna lamaa ol sirna dhaabaatti dhimma bahuun ABO deebisaanii akka mul'atuu fi ummata Oromootti kabajaa godhu tattaafataa turan irratti oofamaa jiru akka fakkeenyaatti ilaalla.
1. Warra ganda tokkoottu of- ijaare.
Yaadni kun qabsoon saba Oromoo sakaallaa keessatti akka haftuu fi badiin murna shanee qabsoo ummata Oromoo diiguuf muratee akka saaxil hin baane tooftaa dhimma itti bahamaa jiruu dha. Dhugaan yoo tahe murni "shanee" namootni inni ar'a hoogganu irra jiroon namoota ganda lama hin caallee dha. Yoo gosti Oromoo hafte Oromoo tahuuf ajaja Abbaa Caalaa fi Daaud fudhachuu barbaachise ykn yoo gosti gosa kaan irra Oromoo taate malee kanneen ar'a jijjiirama mooraa qabsoo Oromoo keessatti labsan namoota ganda tokkoo wanni godhuu danda'u hin jiru. Murna jijjiiramaa kana adda durummaan kanneen gaggeessan yoo ilaalle ilmaan Oromoo golee Oromiyaa hundatu keessa jira. Kan silaa gandummaan yakkamuu qabu, kanneen gandaan biyya alaa fi biyya keessattis caasaa diriirfataa turan Abbaa Caalaa fi Daud tahuutu irra ture. Dubbiin ifaa tahee jiru gandi tokko namoota xinnoo ergamuu qofaaf of kennan ofitti dabalatee ilmaan Oromoo qabsoo irraa dhiibuu dha.
2. Kanneen maqaa jijjiiramaatiin dhaaba /ABO/ dhuunfatuu barbaadan harka diinaatti keessa jira, yookan OPDO dha jedhu.
Yakkii kun akkamitti dhugaa tahuu danda'a?
Genaral Kamaal Galchuu yoo fudhanne osoo dhaabatti humnaa fi meeshaa Waraanaa qabatee hin dabalamin dura baroota dheeraaf Hayyuu Duree waliin qunnamtii qabaachaa akka ture, humna diinaa diiguu irratti qooda inni taphateen Kora 2ffaa irratti jaallan biyya keessa jiran jedhamuun kan akka miseensa GS-ABO tahu, yaada hayyuu Dureen dhiyaate walgahii dhaabaatiin fudhatee irreeffamee dha. SBOn irra deddeebitee, ilmaan Oromoo General Kamaal waliin wal-qunnamtii qabaachaa jiran sababa ABOtti makamuu isaatiin kanneen 20,000 ol tahan hojiii irraa akka ariite, kaan ammoo bakka bu'a akka dhabaman oduun dabarsaa ture soba moo, Genaral Kamaal kan ergamaa OPDO godhu hoogganni amma jiru qabsoo ummata Oromoo hoogganuuf muratnoo hin qabu jechuu isaati, ykn ammoo kan qabsaawummaa namaaf kennu, Daudiin faarsuu, kan OPDO jechisiisus Daudiin wal dhabuu dha?
3. Kanneen jijjiirama gaafatan WBO ijaanuu arganii hin beekan, ykn takkaa shurufkaa rasaasaa fuunfatanii hin beekan jedhu.
Mee "SHANEE" ar'a yeroo barbaaddu OPDO ykn ammoo goota gootee namoota faarsitu kana keessaa nama hangam kan qawween lolaa ture? Gaaffii akkanaaf deebii kennuu dandeettii shaneen? Dhaaba keessa Osoo hin turin fi osoo hin lolin namoota aangoo ykn dirqama ol'aanaa itti kennuutu badii tahe jedhu "shanee" fi ergamtootni isii. Mee dhugaan eessa akka jiru bilchinaan haa qorannuu.
Kanneen ar'a dhaaba kana keessatti buuleysa jedhaman, Abbaa Caalaa fi Daud, akkasumas Araarsoo biqilaa ti. Araarsoo Biqilaa qabsoo kana keessa hanga turetti bu'aan inni qabsoo Oromootiif buuse kan nama wal-gaafachiisu tahus, buuleysummaan isaa waan haalamuu miti. Mee Abbaa Caalaa fi Daawud dhugumaan buuleysaa waan jedhu haa ilaalluu.
Abbaa Caalaa: Abbaa caalaa kanneen jalqaba dirree dhihaatti bahan akka tahe ni hubatama. Bara 1981 dirree Dhihaa akkuma dhaqaniin sagaliin duraa diinaan gaaga'amtee namoota hafan irratti Abbaa Saglii godhame. Osoo waggaa tokko hin turin miseensota akka wal-basaasan gochuudhaan diina dhiisanii akka qawwee walitti nyaachifachuun wal-eeggatan godhee hojii qabsoo hidhannoo guututti sakaalame. Rakkoon kun cimaa dhufee, walgahii yeroo sanatti Waajjira siyaasaa yaamamee furmaatni itti kenname.
1992 irraa kaasee biyyaa baqatee Keeniyaa fi Suudaan keessa ture. Hanga ar'aatti baqattummaan jiraachuu malee waraana hoogganee hin beeku. Mee isaa fi baqataa europe ykn USA jiru gidduu garaagarummaa maaltu jira? Garaa garummaa tokkichi jiru ofii hojjatee ofii fi maatii isaa jiraachisuu qofa.
Daud Ibsaa:
Akkuma barruu kiyya duraa irratti tuqe Daud Ibsaa ganna 30 maqaa qabsootiin dabarse keessatti waraanaan wal-quba hin qabu. 1981 dirree dhihaa irratti diinaan booji'amee ganna 6 mana hidhaa keessatti dabarse. 1988 yeroo achii bahutti Abbaa Saglii irraa ka'ee takkaa osoo humna hin lochiisin ajaja Damee Waraanaa muudame. Yoo mana hidhaa keessatti bosonni jiraatee lolaa ture malee muuxannoon lolaa inni qabu hin jiru. Abbaa Saglii irraa takkumaan General tahe.
Hangattii xinnoo dirree dhihaatti mataa damee tahee hojjachaa turetti humna ajaja, mirga irraa mulqee dirree leenjisaa irraa ka'ee abbootii saglii, muraasaa, buttaa.....kkf bira dabruun gabaasaa nama tokko tokkoo guuraa waan tureef humna keessatti wal'amantiin akka hin jirre, ajajootni humna akka sirnaan hin taligne nama danqaa guddaa uumee dha. Kana jechuun umriin inni maqaa qabsootiin dabarse gatii hin qabuu miti. Garuu, hiree ummata Oromoo jireenya keenyaa ol goone ilaalla yoo tahe bu'aan inni akka hoogganaatti qabsoo kanaaf buuse hin ture, fuula duras hin jiraatu. Kan ganna 30 keessatti bu'aa tokko hin argamsiisin haala ammaa kana keessa bilchina qabsoo saba miliyoona afurtamaa nama akkaanaa irratti dhiisuun dogoggora guddaa taha.
4. Ololli hamaan amma deemaa jiru kan biroo tattaafii ilmaan Oromoo bahaa fi kibba bahaa jiraatan walitti buusuuf godhamaa jiruu dha. Ololli gidduu kana ergamaa "SHANEE" naannoo bahaatti dhalataniin oofamaa jiru, kan jedhu, osoo dhaaba keessatti jijjiirama fiduuf tattaafannuu warri ARSII akka nama bahaa Bultum Biyyoo Hayyuu Duree hingooneef fincila kaasanii kan jedhuu dha. Kun akka dhagahutti kanneen bal'isaanii shira "shanee" hin ilaalle hedduu akka dallansiisee dha. Dhugaan jiru garuu kanneen bakka bu'aa ilmaan Oromoo bahaa of-taasisuu barbaadan kun "shanee"f ergamuu malee murni Abbaa Caalaa fi Daaud kabajaa namaatuu kan hin qabnee fi akka meeshaatti akka isaani ilaalu kanneen of-tuulummaa murna booddessaa "shanee" beekan hundi ni hubatu.
Murni shanee Abbaa caalaa fi Daaudiin hoogganamu murna booddessaa fi farra warraaqsaa akka tahe, akkasumas kanneen isaan ar'a ummata Oromoo ittiin dhamaasuu ergatan kanneen waan itti amanan hin qabne akka armaa gadiitti haa ilaalluu.
1992 keessa Abbaan Caalaa Qabsaawota sagaagalummaan yakkee mana hidhaatti osoo darbuu ofii sagaagalaa ture. Guutummatti hojiin murni kun hojii siyaasaa fi waraanaa lagatee bara ummatni Oromoo bakka hundaa gargaarsaan hiriira dhaabbatu waraanii Dirree dhihaa Kophee malee lafa deemaa ture. Kanneen dhugumaan dhugaa barbaaddan akka tasaa hiree barruu kana dubbisuu argattan WBO dirree dhihaa ture irraa dhugaa kana baruu dabdeessu.
Kanaaf ragaan guddaan, 1992 ji'a caamsaa keessa Abbaan Caalaa Michuu/girl friend/ Dirree xayyaaraa irraa simachuuf Waraana buttaa guutuu walakkaan kophee hin qabnee hiriirsee akka dhaqee kanneen dhugaa kana beekaniif haaraya hin tahu. ABO hoogganuuf Abbaa Caalaa fi Daaud Ibsaa malee akka namni hin jirreetti kan ar'a nutti himuu barbaadan, WBOn godina dhihaa hanga funyaanitti meeshaa waraanaa qabuu fi leenjisa gahaa fudhate shira jara kana lameeniin diigame. Of-tuulummaan isaan qabsaawota ittiin dhihaataa turan hedduu fokkataa akka ture jecha Abbaan Caalaa waraana rakkoo nyaataa fi uffataa isatti himatuu walgahe tokkoon jedhe arguun barbaachisaa dha. Humna rakkoo isaa hoogganatti himaachuuf dhufe kanaaf deebiin Abbaan Caalaa kenne " Feetan ganda keessanitti galaa, ar'aan booda jaldeessi Oromiyaatuu lolee nu bilisoomsuu danda'aa" jedheen.
Kanneen seenaa xuraawaa akkanaa qaban maaliif qabsaawota dhugaa xureessuu fi haguuguuf akka tattaafatan hubachuun nama hin dhibu. Sababni shira kana hundaa, Guyyaan dhaabni kun murna booddeessaa akkanaa kana jalaa bilisoome qabsoon Oromoo waan fuula dura furgaatuuf eenyummaan isaa ittiin of dhaadan kun ifa baha jedhanii waan sodaataniifi.
Ergamtootni isaaniif Kannneen gandummaan dhamaase, qabsoo bilisummaa Oromootti hin amanne, maqaan guddaa sammuun ijoollee daa'ima hin geennee dha. Isaan keessa tokko qofa fakkeenya fudheen dabra.
Bayaan Asoobaa
Bayaan Asoobaa kanneen jalqaba bara qabsoon hidhannoo jalqabamte bosona seenee humna hoogganu facaasee Dariitti harka kennatee dha. Qabsaawota hedduu qabsiisuu fi dhiiga isaanoii Dargiin akka dhangala'u godhee "Cadre" Dargii badhaafame. Qooda ol'aanaa diinaaf gumaache kanaan ammas "scholarship" hiree biyya alaatti barachuu badhaafame. German yeroo jirutti humnoota Amaaraa kan akka EPRP keessatti qooda fudhachaa ture. Osoo haala kanaan jiruu murna gandaa "murna harar odaa bultum" jedhamu ijaare.
Achi irraa USAtti galee deebi'ee dhiigni goototaa Dargiin akka dhangalaasu godhe dagatamee qondaala dhaaba gurguratee tahee as bahe.Kanneen akkanaa ajaja namaa guutuu malee saba isaanitiif hin dhimmine qabsaawaa tahanii ar'a murna shanee akkuma isaanii osoo diinatti harka hin kennatin qabsoo ajjeesse du'a irraa oolchuuf oliif gadi fiigu. Qabsoon sabni Oromoo bilisummaaf gaggeessu hanga farreen akkanaa ijjanaa fi waan itti amanan hin qabne maqaa sabaatiin nagadanitti bakka gahuu hin dandeessu. Kanaaf jabaannee hojjachuu qabna.
Boqonnaa 3ffaan itti fufa.
Gadaan Gadaa Jijjiiramaa fi Gadaa injifatnoo ti!
Bulee Garambaa ti
Sunday, August 17, 2008
Abbaan Qabsoo Lammii Oromoo Bilisummaa Hawwu Hunda
Jijjiirama ABO keessatti dhalate booda ololla tokkuummaa ilmaan Oromoo diiguuf murna shanee ofiin jedhuun qindeeffamee golee Oromoon jiru keessa bubbisu hedduu boodatti hafaa fi ciminaan dura dhaabbatamuu kan qabuu dha. Kanneen ganna 30 ol dhaaba kana taligaa turan, dhaba muratnoo fi hanqina bilchinaa irraa qabsoon ummata akka laamshoftu godhuun ala dhaaba ummata Oromoo ABO akka qabeenya dhuunfaa garee tokkootti fudhachuudhaan tattaaffii ummatni Oromoo deebisee qabsoo isaa irratti abbaa tahuuf godhu akka hin milkoofne karaa danda'me hundaan dura dhaabbachaa jiru.
Ololli amma jijjiirama kana dura ittiin dhaabbatuuf gaggeessa jiran kanneen jijjiirama barbaadan warra naannoo tokkoo ti. Kanaaf Oromummaan osoo hin taane gandummaan of ijaaran jedhu. Kun ummata Oromoo naannoodhaan walitti akka bu'a, wal-amantiin isaan gidduu ture akka boora'u gochuudhaan ummatni Oromoo irree tokkoon jijjiirama qabsoo saba Oromoo fuula dura tarkaanfachiisu cinaa akka hin hiriirre gochuudhaaf halkanii guyyaa olii gadi wixxifatu. Gidduu kana ammoo kan shanee kan mormuu fi jijjiirama gaafatu akka warra amantii tokko qabuu fi Oromoota biroo irratti amantiin duulanitti olola dharaa hafarsaa jiru. Dhugaan jiru garuu sochii amma ABO keessatti mul'atu kana keessatti ilmaan Oromoo amantii hunda hordofan gama lachuu jiraachuu dha. Gaaffiin dhugaa gaafatamaa turee fi jirus gaaffii amantii ykn naannoo osoo hin taane, qabsoo bilisummaa Oromoo murna SHG-S-ABO ofiin jedhaa ture, murna abdii kutate, akkaataa itti qabsoo tana fuula dura furgaasan osoo hin taane akkaataa qabsoon tun itti fuula dura deemuu hin dandeenye qofa irratti ogeessa ganna 30 olii tahe jalaa baasuu fi qabsoo bilisummaaf lammiin keenya gaggeessaa jiru abbaa qabsoo harka ummata Oromootti deebisuu dha. "Warra ganda tokkoo" ti olola jedhu irratti maaliif amantii dabalatan? Kun egaa Oromoota amantii islaamaa hordofanii fi hordoftoota amantii Kristaanaa gidduutti shororkaa ofuu dha.
Gaaffiilee murni amma Oromoo diiguuf marxifate kun gaafatamuu qaban hedduutu jira. Inni dura baroota qabsoo dheeraa dabarsine keessatti kanneen ABO dursaa turan naannoo itti hin dhalatinii fi bakka namootni naannoo isaanii hin jirretti yeroo qabsaawotni isaan filaa turan maaliif lakkii Oromoon ganda tokkoo qofti dhaaba kana gaggeessuu hin qabu, hunduu keessatti of arga jechuun dadhabame? Akka natti fakkaatutti qabsaawotni jara kana filaa fi akka isaan hoogganan aangoo itti kennaa ture kan inni itti amanu ganda osoo hin taane qabsoo bilisummaa sabaa qofa waan taheefi.
Fakkeenya biroo haa fudhannuu. Kora Sabaa hatattamaa 1998 keessatti Somaaletti godhamee yoo ilaalle qabsaawotni kora sana irratti argaman harka dhibba keessaa 90 ol dhalloota naannoo bahaa fi gidduu gala bahaa yommuu tahan fedhii fi hawwii isaanii bilisummaa sabaaf qofa waan taheef eessatti dhalate osoo hin jedhin lammii Oromoo naannoo biraatti dhalate, osoo harka kan namaa baasan kutaa ykn amantiin tahee sagalee nama diigdamaa argatuu hin dandeenne, Galaasaa, Dhugaasaa, Abbaa caalaa fi Daawud Ibsaa hooggana dhaabaa ol'aanaatti filan. Hubadhaa, gaafa sana gaaffiin namoota naannoo tokkoo jettu takkaa hin kaanee.
Akkasuma Kora 3ffaa 2004-2005 keessa Asmaraatti tahe bifuma fakkaataan osoo miseensotni Kora irraa qooda fudhatan irra jiroon kanneen Amantii islaamaa hordofanii fi naannoo bahaa fi kibba bahaa tahan, hoogganoota naannoo dhihaatti dhalatan deebisanii filatan. Gaafa kanas gaaffiin maaliif nuti Oromoonni godina tokkoo qoftiin qabsoo Oromoo wallakkaa jaarraa tokkoof gaggeessaa taana, nu malee naannoo biraatti Oromoon dirqama kana baatu hin jiruu takkaa ammoo gaaffiin maaliif baroota dheeraaf namootni naannoo tokkoo qofa dhaaba kana dhuunfaan qabatu jedhu hin kaane. Egaa ar'a kanneen jijjiirama barbaadan namoota naannoo tokkoo ti gaaffiin jedhu maaliif ka'e? Kun sababa mataa isaa qabaata. Akka armaa gadiitti haa ilaalluu.
Hunda dura murni shanee ofiin jedhu saba Oromoo kutaa fi amantiin gargar diiguu barbaadu kun eenyu waan jedhu ilaaluun barbaachisaa dha.
1. Abbaa Caalaa Lataa: Abbaan Caalaa jalqabuma irraa kaasee nama Oromummaa isaatiin boonu osoo hin taane leelliftuu gandaa ti. Jalqabuma kan bosona isa seensise gabrummaa Oromoo irra gahaa jiru osoo hin taane, barcumaa mootummaa Abbootiin isaa kan akka Morodaa Bakaree fi Ras Habte Mariam Gebre eghzeabeher /raasota Naqamtee/ dhuunfachuu dha. Abbaan Caalaa jalqaba irraa kaasee Oromoon godina isaatti dhalate qaroo dha, kanaaf Oromoo bulchuu qofa Osoo hin taane Ethiopia bulchuufis dandeettii kan qabu isaan qofa jedhee amana. Kana irraa kan ka'e ilmaan Oromoo naannoo biraatti dhalatan akka carraa tahee dirree qabsoo godina dhihaatti makamaa turan bifa addaa addaan hamilee buusuu fi dharaan yakkuun akka qabsoo keessaa baqatan godhaa ture. Bara chaartara mootummaa cehumsaa Asoosaa irraa kaasee guutuu Oromiyaatti bakka bu'oota jaarmaya ummataa hunda namoota naannoo isaa qofaan akka guutaman godhe. Kana malees yakka baroota dheeraa qabsoo ummata Oromoo irratti raawwataa ture kan lubbuun isa itti gaafachiisu waan taheef ABOn toohannoo isaa jalaa akka bahu gonkumaa hin hayyamu. Ummatni Oromoo waggaa miliyoonaaf gabrummaa APARTHEID fakkaatu keessa jiraatu dantaa isaa ti miti.
Qoodni inni bara 1992 qabsoon hidhannoo godina dhihaatti akka diigamtu gochuu irratti qabu kan yaadatamuu qabuu dha. Waraanni hanga taankii fi meeshaa waraanaa baranee qabu, kan waraana dirree bahaa irra heddummaatuu fi leenjisa baranee qabu ji'a tokko keessatti maaliif diigame? Sababni isaa dirree sana irratti itti gaafatama kan qaban waraana dhiisanii Finfinneetti galuudhaan sagaagalummaa fi hojii rakasha maqaa qabsaawotaatiin hin tolle irratti bobba'uu dhaan hojiin humna dagatamuu, sirna dhablummaan humna keessatti babal'atuu fi ajajootni gaaffiilee loojistiikaa fi bulchiinsaa gaafataniif qaama deebii kennu dhabuudhaan hamileen caphuu dha. Hoogganni silaa lolee lolchiisu kan akka abbaa caalaa fi Daawud maallaqa hafte fudhatanii Suudaniin bahan. Maallaqa hafe ammoo Wayyaaneef kennan. Baroota qabsoo dabran keessatti murni Abbaa Caalaan durfamu lubbuu qabsaawota hedduu sababa hin jirre uumee gaaga'aa ture. Isaan kana keessaa miseensotni Koree gidduu 3 kan keessa jiran yommuu tahu maqaa isaanii barruu itti aanu keessatti dhiheessa.Egaa ar'a murni Abbaa Caalaan hoogganamu kan jijjiirama jibbuuf.
2. Daawud Ibsaa, namni kun nama uumamaan laafaa/lousy/ tahee dha. Keessattuu erga 1981 diinaan booji'amee "summii" na oobaasan jedhee booda sammuun isaa hedduu/slow/ waan taate fakkaatti. Akka ijoollee daa'imaa ti. Waan walgahii irratti sirnaan irratti dubbatamee waliif galame, ijoolleen xixiqqoon bilchina hin qabne dhuftee lakki sirrii hin goone yoo jetteen yaada isaa jijjiira. Hundumtuu isaa gorsaa dha. Kan dabre hunda waan irraanfatuuf dhuma irratti nama itti haasawetu isa garagalcha. Kana malee qabsoo hidhannoon wal hin beeku. 1981 dirree dhaqe, baruma sana "diinaan" qabame. Yeroo diinaan qabamu ajajaa tahee tika barbaachisu humnaaf godhuu hanqachuu irraa gaaga'ame gaheef sammuu isaa jeequmsa keessa waan galteef sammuun guututti nagaa qabdi jechuun hin danda'amu.
Daawud akkuma Abbaa Caalaa gandummaa leellisa. Hoogganni isaa yoo qeeqamu, Wallaga tuqame jedhee bookkisa. Gadaa hayyuu durummaa 2ffaa booda hojiin isaa guddaan qabsaawota akka wal-basaasan wal- irratti bobbaasuu fi caasaa gandaa diriirfachuu qofa ture. Bakka dhaqe hundatti namoota ganda itti dhalatee furtuu jedhuun qaba. Isaa fardiin qabsaawaa ykn sabboonaa tahuu osoo hin taane ganda isaatti dhalatuu qofa. Bifa kanaan hojii biyya keessatti hojjatamaa turan waan qindeesseef namootni diinaaf hojjatan maadheelee keessa lixuun hanga ar'aatti qabsaawota dhugaa irratti gaaga'ama kana hin jedhamne geessaa jiru.
Caasaa gandaa diriirsaa akka ture ragaa tokko mee haa ilaallu. Nama miseensa GS-ABO ture kan Gaashaahuun Lammeessaa jedhamu fudhanna. Namni kun 1990 dhaabatti dabalame. Osoo leenjisa tokko hin fudhatin waa'ee diinaggee irratti ramadee bobbasuu eegale. Yeroo chaaratara Mootummaa cehumsaa keessaa bahamu diinaan dhuunfatamee maallaqa miliyoona 5 kan wareegamaan Baankii Dmbi Doolloo irraa fudhatame diinaaf keennee ji'a tokko keessatti mana hidhaa Wayyaanee tii gad-lakkifame. Ilmaan Oromoo hedduun qawwee isaanii irratti yommuu du'an Gaashuun lubbuu isaatiif jecha maallaqa qabeenya qabsoo saba Oromoo tahee fi dhiiga goototaan argame diina badhaasee yemmuu Suudaanitti bahu akka goota tokkootti simatamee maallaqa dhaabaan jiraachifamaa ture. Gaashuun Suudaan keessatti osoo hojii qabsoo irratti hin bobba'in jireenyuma isaa jiraachaa turee jaartii Lydia jedhamtu fuudhee LONDONitti gale. Amma sadarkaan Dawudis ol siqee dhaaba irratti mataa waan ta'ee nama ganda isaa biyya alaatti ergatu isa barbaachise. Kanaaf Gaashuu, sirna dhaabaa ala bakka bu'aa jaarmayaa biyya alaa godhee bobbaasaa ture. Kora sabaa 3ffaa booda ifa baasee bakka bu'aa jaarmaya biyya alaa jedhee ramadate. Kana booda kan ta'e egaa ifatti Koonyaa gandaa ijaaruu mul'ate. Kun kan nama agarsiisu egaa kanneen ganna 30 guutuu Oromoo akka hooggana isaatti ilaalaa ture ganda isaanii irra akka hin guddatin agarsiisa. Dhaabni kunis yaratee hafuu kan danda'e qabsaawaafi qabsoon, hojii fi hojjataa dallaan gandummaa Abbaa Caalaa fi Daawud itti gootee walitti fiduun waan dadhabameefi.
Kanaa ala murni jijjiirama barbaadu kun qabsoof haaraa akka tahee fi Oromoof qawwee dhukaasee akka hin beekne ololu. Abbaan Caalaa fi Daawud garuu qawwee dhukaasuu namni isaan gaafatu waan jiru hin fakkaatu. Dhugaan garuu jarri kun lameenuu, humna bilisummaa Oromootiif lolu malee akka waardiyyaatti dhibbootaan of marsanii osoo isaan eegan akka dhabaman taasisuu malee guyyaa tokko qawwee dhukaasanii akka hin beekne qabsaawotni dirree dhihaa isaan waliin turan ni beeku. Osoo dhukaafnes jedhanii 1992 irraa hanga ammaa ganna 18 akka tahe yaadutu natti hin fakkaatu.
Namoota lameen armaa olitti tuqe adda durummaan jijjiiramni qabsoo ummata Oromoo fuula dura furgaasu akka hin dhufne jilbeenfatanii falman maaliif jijjiirraa dura akka dhaabbatan barruu armaa olii irraa baruun nama hin dhibu. Kan tarii namoota hedduu dhibuu malu, kanneen kaleessa jaallan jedhaniin ar'a deebisanii OPDO, leelliftoota gandummaa fi warra amantiin nama qoodu olola jedhu maaliif akka oofanii dha. Kanaaf gabaabatti deebiin isaa, akkuma qabeenyi ambaa nama bira yoo bobbule kan ofii namatti fakkaatutti, murni amma shanee hooggana jedhu, qabsoon Oromoo akka waan oyruu isaanii taatetti waan fudhataniifi. Abbaa Caalaa fi Daawud Ibsaaf qabsoon bilisummaaf sabni Oromoo gaggeessu kan dhuunfaa isaanii ti. Qabsoo kana keessaa qooda fudhachuuf, sabboonaa jedhamuuf isaan si eebbisuu fi fedhii dantaa isaaniif hojjattee of mul'isuu qabda, akkuma company dhuunfaa. Fedhii sanaa ala baanaan ati gandaan deemta, ykn amantiin. Kan Oromummaaf Oromoo bakka bu'uu danda'u isaan qofa waan taheef. ABOn akka jabaatee qabsoon saba Oromoo fuula dura furgaasuu danda'u jiijjiiramni yommuu gaafatamu kanaafi kan Abbaan Caalaa fi Daawud Wallaggatti duulame, iyyaa iyya dabarsaa jechuun kan waan hin jirree uumanii lola Rwanda Oromoo giddutti qabsiisuuf kan carraaqaniif. Kanaaf qor-qalbiin akkanaa balaaleffatamuu fi dura dhaabbatamuu qaba. Qabsoon diddaa gabrummaaf Ummatni Oromoo gaggeessaa jiru kan lammii Oromoo bilisummaa dheebotee hunda akka taate jabeessinee itti himuu qabna warra hin galleef
Hidhaan 2ffaa itti fufa
Gadaan Gadaa jijjiiramaa fi injifatnoo ti
Buleegarmbaa ti
Ololli amma jijjiirama kana dura ittiin dhaabbatuuf gaggeessa jiran kanneen jijjiirama barbaadan warra naannoo tokkoo ti. Kanaaf Oromummaan osoo hin taane gandummaan of ijaaran jedhu. Kun ummata Oromoo naannoodhaan walitti akka bu'a, wal-amantiin isaan gidduu ture akka boora'u gochuudhaan ummatni Oromoo irree tokkoon jijjiirama qabsoo saba Oromoo fuula dura tarkaanfachiisu cinaa akka hin hiriirre gochuudhaaf halkanii guyyaa olii gadi wixxifatu. Gidduu kana ammoo kan shanee kan mormuu fi jijjiirama gaafatu akka warra amantii tokko qabuu fi Oromoota biroo irratti amantiin duulanitti olola dharaa hafarsaa jiru. Dhugaan jiru garuu sochii amma ABO keessatti mul'atu kana keessatti ilmaan Oromoo amantii hunda hordofan gama lachuu jiraachuu dha. Gaaffiin dhugaa gaafatamaa turee fi jirus gaaffii amantii ykn naannoo osoo hin taane, qabsoo bilisummaa Oromoo murna SHG-S-ABO ofiin jedhaa ture, murna abdii kutate, akkaataa itti qabsoo tana fuula dura furgaasan osoo hin taane akkaataa qabsoon tun itti fuula dura deemuu hin dandeenye qofa irratti ogeessa ganna 30 olii tahe jalaa baasuu fi qabsoo bilisummaaf lammiin keenya gaggeessaa jiru abbaa qabsoo harka ummata Oromootti deebisuu dha. "Warra ganda tokkoo" ti olola jedhu irratti maaliif amantii dabalatan? Kun egaa Oromoota amantii islaamaa hordofanii fi hordoftoota amantii Kristaanaa gidduutti shororkaa ofuu dha.
Gaaffiilee murni amma Oromoo diiguuf marxifate kun gaafatamuu qaban hedduutu jira. Inni dura baroota qabsoo dheeraa dabarsine keessatti kanneen ABO dursaa turan naannoo itti hin dhalatinii fi bakka namootni naannoo isaanii hin jirretti yeroo qabsaawotni isaan filaa turan maaliif lakkii Oromoon ganda tokkoo qofti dhaaba kana gaggeessuu hin qabu, hunduu keessatti of arga jechuun dadhabame? Akka natti fakkaatutti qabsaawotni jara kana filaa fi akka isaan hoogganan aangoo itti kennaa ture kan inni itti amanu ganda osoo hin taane qabsoo bilisummaa sabaa qofa waan taheefi.
Fakkeenya biroo haa fudhannuu. Kora Sabaa hatattamaa 1998 keessatti Somaaletti godhamee yoo ilaalle qabsaawotni kora sana irratti argaman harka dhibba keessaa 90 ol dhalloota naannoo bahaa fi gidduu gala bahaa yommuu tahan fedhii fi hawwii isaanii bilisummaa sabaaf qofa waan taheef eessatti dhalate osoo hin jedhin lammii Oromoo naannoo biraatti dhalate, osoo harka kan namaa baasan kutaa ykn amantiin tahee sagalee nama diigdamaa argatuu hin dandeenne, Galaasaa, Dhugaasaa, Abbaa caalaa fi Daawud Ibsaa hooggana dhaabaa ol'aanaatti filan. Hubadhaa, gaafa sana gaaffiin namoota naannoo tokkoo jettu takkaa hin kaanee.
Akkasuma Kora 3ffaa 2004-2005 keessa Asmaraatti tahe bifuma fakkaataan osoo miseensotni Kora irraa qooda fudhatan irra jiroon kanneen Amantii islaamaa hordofanii fi naannoo bahaa fi kibba bahaa tahan, hoogganoota naannoo dhihaatti dhalatan deebisanii filatan. Gaafa kanas gaaffiin maaliif nuti Oromoonni godina tokkoo qoftiin qabsoo Oromoo wallakkaa jaarraa tokkoof gaggeessaa taana, nu malee naannoo biraatti Oromoon dirqama kana baatu hin jiruu takkaa ammoo gaaffiin maaliif baroota dheeraaf namootni naannoo tokkoo qofa dhaaba kana dhuunfaan qabatu jedhu hin kaane. Egaa ar'a kanneen jijjiirama barbaadan namoota naannoo tokkoo ti gaaffiin jedhu maaliif ka'e? Kun sababa mataa isaa qabaata. Akka armaa gadiitti haa ilaalluu.
Hunda dura murni shanee ofiin jedhu saba Oromoo kutaa fi amantiin gargar diiguu barbaadu kun eenyu waan jedhu ilaaluun barbaachisaa dha.
1. Abbaa Caalaa Lataa: Abbaan Caalaa jalqabuma irraa kaasee nama Oromummaa isaatiin boonu osoo hin taane leelliftuu gandaa ti. Jalqabuma kan bosona isa seensise gabrummaa Oromoo irra gahaa jiru osoo hin taane, barcumaa mootummaa Abbootiin isaa kan akka Morodaa Bakaree fi Ras Habte Mariam Gebre eghzeabeher /raasota Naqamtee/ dhuunfachuu dha. Abbaan Caalaa jalqaba irraa kaasee Oromoon godina isaatti dhalate qaroo dha, kanaaf Oromoo bulchuu qofa Osoo hin taane Ethiopia bulchuufis dandeettii kan qabu isaan qofa jedhee amana. Kana irraa kan ka'e ilmaan Oromoo naannoo biraatti dhalatan akka carraa tahee dirree qabsoo godina dhihaatti makamaa turan bifa addaa addaan hamilee buusuu fi dharaan yakkuun akka qabsoo keessaa baqatan godhaa ture. Bara chaartara mootummaa cehumsaa Asoosaa irraa kaasee guutuu Oromiyaatti bakka bu'oota jaarmaya ummataa hunda namoota naannoo isaa qofaan akka guutaman godhe. Kana malees yakka baroota dheeraa qabsoo ummata Oromoo irratti raawwataa ture kan lubbuun isa itti gaafachiisu waan taheef ABOn toohannoo isaa jalaa akka bahu gonkumaa hin hayyamu. Ummatni Oromoo waggaa miliyoonaaf gabrummaa APARTHEID fakkaatu keessa jiraatu dantaa isaa ti miti.
Qoodni inni bara 1992 qabsoon hidhannoo godina dhihaatti akka diigamtu gochuu irratti qabu kan yaadatamuu qabuu dha. Waraanni hanga taankii fi meeshaa waraanaa baranee qabu, kan waraana dirree bahaa irra heddummaatuu fi leenjisa baranee qabu ji'a tokko keessatti maaliif diigame? Sababni isaa dirree sana irratti itti gaafatama kan qaban waraana dhiisanii Finfinneetti galuudhaan sagaagalummaa fi hojii rakasha maqaa qabsaawotaatiin hin tolle irratti bobba'uu dhaan hojiin humna dagatamuu, sirna dhablummaan humna keessatti babal'atuu fi ajajootni gaaffiilee loojistiikaa fi bulchiinsaa gaafataniif qaama deebii kennu dhabuudhaan hamileen caphuu dha. Hoogganni silaa lolee lolchiisu kan akka abbaa caalaa fi Daawud maallaqa hafte fudhatanii Suudaniin bahan. Maallaqa hafe ammoo Wayyaaneef kennan. Baroota qabsoo dabran keessatti murni Abbaa Caalaan durfamu lubbuu qabsaawota hedduu sababa hin jirre uumee gaaga'aa ture. Isaan kana keessaa miseensotni Koree gidduu 3 kan keessa jiran yommuu tahu maqaa isaanii barruu itti aanu keessatti dhiheessa.Egaa ar'a murni Abbaa Caalaan hoogganamu kan jijjiirama jibbuuf.
2. Daawud Ibsaa, namni kun nama uumamaan laafaa/lousy/ tahee dha. Keessattuu erga 1981 diinaan booji'amee "summii" na oobaasan jedhee booda sammuun isaa hedduu/slow/ waan taate fakkaatti. Akka ijoollee daa'imaa ti. Waan walgahii irratti sirnaan irratti dubbatamee waliif galame, ijoolleen xixiqqoon bilchina hin qabne dhuftee lakki sirrii hin goone yoo jetteen yaada isaa jijjiira. Hundumtuu isaa gorsaa dha. Kan dabre hunda waan irraanfatuuf dhuma irratti nama itti haasawetu isa garagalcha. Kana malee qabsoo hidhannoon wal hin beeku. 1981 dirree dhaqe, baruma sana "diinaan" qabame. Yeroo diinaan qabamu ajajaa tahee tika barbaachisu humnaaf godhuu hanqachuu irraa gaaga'ame gaheef sammuu isaa jeequmsa keessa waan galteef sammuun guututti nagaa qabdi jechuun hin danda'amu.
Daawud akkuma Abbaa Caalaa gandummaa leellisa. Hoogganni isaa yoo qeeqamu, Wallaga tuqame jedhee bookkisa. Gadaa hayyuu durummaa 2ffaa booda hojiin isaa guddaan qabsaawota akka wal-basaasan wal- irratti bobbaasuu fi caasaa gandaa diriirfachuu qofa ture. Bakka dhaqe hundatti namoota ganda itti dhalatee furtuu jedhuun qaba. Isaa fardiin qabsaawaa ykn sabboonaa tahuu osoo hin taane ganda isaatti dhalatuu qofa. Bifa kanaan hojii biyya keessatti hojjatamaa turan waan qindeesseef namootni diinaaf hojjatan maadheelee keessa lixuun hanga ar'aatti qabsaawota dhugaa irratti gaaga'ama kana hin jedhamne geessaa jiru.
Caasaa gandaa diriirsaa akka ture ragaa tokko mee haa ilaallu. Nama miseensa GS-ABO ture kan Gaashaahuun Lammeessaa jedhamu fudhanna. Namni kun 1990 dhaabatti dabalame. Osoo leenjisa tokko hin fudhatin waa'ee diinaggee irratti ramadee bobbasuu eegale. Yeroo chaaratara Mootummaa cehumsaa keessaa bahamu diinaan dhuunfatamee maallaqa miliyoona 5 kan wareegamaan Baankii Dmbi Doolloo irraa fudhatame diinaaf keennee ji'a tokko keessatti mana hidhaa Wayyaanee tii gad-lakkifame. Ilmaan Oromoo hedduun qawwee isaanii irratti yommuu du'an Gaashuun lubbuu isaatiif jecha maallaqa qabeenya qabsoo saba Oromoo tahee fi dhiiga goototaan argame diina badhaasee yemmuu Suudaanitti bahu akka goota tokkootti simatamee maallaqa dhaabaan jiraachifamaa ture. Gaashuun Suudaan keessatti osoo hojii qabsoo irratti hin bobba'in jireenyuma isaa jiraachaa turee jaartii Lydia jedhamtu fuudhee LONDONitti gale. Amma sadarkaan Dawudis ol siqee dhaaba irratti mataa waan ta'ee nama ganda isaa biyya alaatti ergatu isa barbaachise. Kanaaf Gaashuu, sirna dhaabaa ala bakka bu'aa jaarmayaa biyya alaa godhee bobbaasaa ture. Kora sabaa 3ffaa booda ifa baasee bakka bu'aa jaarmaya biyya alaa jedhee ramadate. Kana booda kan ta'e egaa ifatti Koonyaa gandaa ijaaruu mul'ate. Kun kan nama agarsiisu egaa kanneen ganna 30 guutuu Oromoo akka hooggana isaatti ilaalaa ture ganda isaanii irra akka hin guddatin agarsiisa. Dhaabni kunis yaratee hafuu kan danda'e qabsaawaafi qabsoon, hojii fi hojjataa dallaan gandummaa Abbaa Caalaa fi Daawud itti gootee walitti fiduun waan dadhabameefi.
Kanaa ala murni jijjiirama barbaadu kun qabsoof haaraa akka tahee fi Oromoof qawwee dhukaasee akka hin beekne ololu. Abbaan Caalaa fi Daawud garuu qawwee dhukaasuu namni isaan gaafatu waan jiru hin fakkaatu. Dhugaan garuu jarri kun lameenuu, humna bilisummaa Oromootiif lolu malee akka waardiyyaatti dhibbootaan of marsanii osoo isaan eegan akka dhabaman taasisuu malee guyyaa tokko qawwee dhukaasanii akka hin beekne qabsaawotni dirree dhihaa isaan waliin turan ni beeku. Osoo dhukaafnes jedhanii 1992 irraa hanga ammaa ganna 18 akka tahe yaadutu natti hin fakkaatu.
Namoota lameen armaa olitti tuqe adda durummaan jijjiiramni qabsoo ummata Oromoo fuula dura furgaasu akka hin dhufne jilbeenfatanii falman maaliif jijjiirraa dura akka dhaabbatan barruu armaa olii irraa baruun nama hin dhibu. Kan tarii namoota hedduu dhibuu malu, kanneen kaleessa jaallan jedhaniin ar'a deebisanii OPDO, leelliftoota gandummaa fi warra amantiin nama qoodu olola jedhu maaliif akka oofanii dha. Kanaaf gabaabatti deebiin isaa, akkuma qabeenyi ambaa nama bira yoo bobbule kan ofii namatti fakkaatutti, murni amma shanee hooggana jedhu, qabsoon Oromoo akka waan oyruu isaanii taatetti waan fudhataniifi. Abbaa Caalaa fi Daawud Ibsaaf qabsoon bilisummaaf sabni Oromoo gaggeessu kan dhuunfaa isaanii ti. Qabsoo kana keessaa qooda fudhachuuf, sabboonaa jedhamuuf isaan si eebbisuu fi fedhii dantaa isaaniif hojjattee of mul'isuu qabda, akkuma company dhuunfaa. Fedhii sanaa ala baanaan ati gandaan deemta, ykn amantiin. Kan Oromummaaf Oromoo bakka bu'uu danda'u isaan qofa waan taheef. ABOn akka jabaatee qabsoon saba Oromoo fuula dura furgaasuu danda'u jiijjiiramni yommuu gaafatamu kanaafi kan Abbaan Caalaa fi Daawud Wallaggatti duulame, iyyaa iyya dabarsaa jechuun kan waan hin jirree uumanii lola Rwanda Oromoo giddutti qabsiisuuf kan carraaqaniif. Kanaaf qor-qalbiin akkanaa balaaleffatamuu fi dura dhaabbatamuu qaba. Qabsoon diddaa gabrummaaf Ummatni Oromoo gaggeessaa jiru kan lammii Oromoo bilisummaa dheebotee hunda akka taate jabeessinee itti himuu qabna warra hin galleef
Hidhaan 2ffaa itti fufa
Gadaan Gadaa jijjiiramaa fi injifatnoo ti
Buleegarmbaa ti
Subscribe to:
Posts (Atom)